Saunan merkitys suomalaisille suuri - saunomistottumukset muuttuneet energiatehokkaammiksi

Energiakriisi on pakottanut niin suomalaiset kuin muutkin eurooppalaiset paneutumaan omaan energiankäyttöönsä. Yhteistyössä Sauna from Finlandin kanssa tutkimme, miten energiakriisi on vaikuttanut suomalaisten saunomistottumuksiin. Joulukuun 2022 alkupuolella tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset saunat lämpiävät edelleen keskimäärin kerran viikossa. Kun alkuvuonna 2022 vähintään kerran viikossa saunovia oli 55 prosenttia, niin loppuvuonna 2022 kerran viikossa saunovien osuus oli vähentynyt 47 prosenttiin.   Saunan merkitys on suuri suomalaisille, minkä osoittaa myös se, että vastanneista 70 prosenttia aikoo saunoa tänä jouluna kuten aiemminkin ja vain viisi prosenttia vastanneista kokee, että saunominen kuuluu jouluun, mutta tänä jouluna saunaa ei lämmitetä.

Kohti energiatehokkaampaa ja vastuullisempaa saunomista 

Media on syksyn aikana tarjonnut lukuisia käteviä työkaluja eri sähkölaitteiden energiankulutuksen arviointiin. Tutkimukseen vastanneista 66 % arvioikin tietävänsä, kuinka paljon yksi saunomiskerta omassa kodissaan olevassa sähkösaunassa maksaa. Näistä noin joka viides vastaaja kertoi laskeneensa kustannuksen. 

Vuoden 2022 aikana saunoneilta tiedusteltiin, kuinka paljon energian hinnan nousu on vaikuttanut omiin saunomistapoihin. Näistä vastaajista joka toisella energian hinnan nousu on vaikuttanut saunomistapoihin ainakin hiukan. Naisilla energian hinnan nousu on vaikuttanut saunomistapoihin hieman enemmän kuin miehillä. 

Kolme yleisintä muutosta saunomistavoissa ovat 1) saunaan meneminen heti kun se on valmis, 2) saunoa harvemmin, mutta laadukkaammin ja 3) saunomisajan lyhentäminen. Avoimissa kommenteissa useat vastaajat kertoivat myös säästävänsä lämpimän veden kulutuksessa saunomisen yhteydessä ja ajoittavansa saunomisen sellaiseen aikaan, jolloin sähkö on edullisempaa. 

Voit lukea lisää vinkeistä energiatehokkaampaan saunomiseen täältä

Taulukko saunomistottumuksista
Taulukko 1. Muutokset suomalaisten saunomistavoissa energian hinnan nousun jälkeen.

Saunomisen vähentämisellä koetaan olevan kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin

Saunomisella on useita tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä niin fyysiseen kuin henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista saunojista (73 %) tietää omasta mielestään saunan terveyshyödyistä hyvin. Terveyshyötyjen tunnettuus paranee vanhempiin ikäryhmiin mentäessä. Luonnollisesti parhaiten saunomisen terveyshyödyistä tiesivät vastaajat, jotka saunovat useammin kuin kerran viikossa.

Saunomisella haetaan rentoutumista ja palautumista arjen rasituksista

Jos saunomista jouduttaisiin vähentämään, 62 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa ainakin jonkinlaisia kielteisiä terveysvaikutuksia. Eniten mainintoja sai väittämä ”En rentoudu yhtä hyvin”, jonka mainitsi 42 prosenttia kysymykseen vastanneista. Seuraavaksi eniten mainintoja sai väittämä ”En palaudu arjen rasituksista yhtä hyvin”, jonka mainitsi noin joka viides (23 %).

Miehet kokevat naisia useammin, että rentoutuminen on vaikeampaa, mikäli saunominen vähenee/vähenisi. Mitä nuorempi vastaaja sitä enemmän mainintoja kyseinen vaihtoehto saa.

Arjen rasituksista palatutuminen vaikeutuu saunomisen vähentyessä nuorten ja keski-ikäisten keskuudessa.

Taulukko suomalaisten saunomistavoista
Taulukko 2. Saunomisen vähentämisen vaikutukset vastaajien keskuudessa.

Tietoa tutkimuksesta

•       Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa olennaista ymmärrystä energiakriisin vaikutuksesta suomalaisten saunomistottumuksiin. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy Sauna from Finland ry:n* toimeksiannosta. Tutkimuksen rahoittajina oli Sauna from Finlandin jäsenistä suurimmat kiuasvalmistajat. (*Sauna from Finland on noin 200 yritysjäsenen sauna-asiantuntijaverkosto. Sauna from Finland visiona on, että suomalainen sauna on maailman kiinnostavin ja paras hyvinvointielämys.)

•       Tutkimuksen kohderyhmänä on täysi-ikäiset manner-Suomessa asuvat miehet ja naiset.

•       Tiedonkeruu tehtiin internetkyselyllä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Otoskoko on 1000 haastattelua ja aineisto kerättiin 7.12.-14.12.2022 välisenä aikana.

•       Aineisto kiintiöitiin ja painotettiin tilastollisesti vastaamaan tutkimusalueen väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen.

•       Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

•       Tutkimuksen eri vaiheiden (suunnittelu/tiedonkeruu/analysointi) laadunhallinta noudattaa ISO 20252:2019 laatustandardia.

•       Lisätietoja tutkimuksesta: marketing@harvia.com

Lisää kiinnostavaa luettavaa

Choose location and language

Available products depend on your location.